Kauppa ja merenkulku vetävät Helsinkiin tulevaisuudessakin

Blogi

Kuva © Matti Niiranen
Kuva © Matti Niiranen

Helsingin valmisteilla oleva yleiskaava jää näillä näkymin lajissaan viimeiseksi. Vuoden 2017 jälkeen Helsingin seudun kuntien yleiskaavoista luovutaan ja tilalle tulee näillä näkymin metropolikaava.

Jos ja kun metropolikaava tulee, niin Helsingin seudun kuntien yleissuunnittelun väki ja Uudenmaan liitton maakuntakaavan parissa työskentelevät henkilöt tultaneen keskittämään kuntien yhteiseen metropolivirastoon. Näin toimien voitaisiin välttää ainakin tältä osin pelätyt päällekkäiset organisaatiot ja lisäkustannukset.

Helsingin seudun kuntien omille kaavoittajille ja kaavoituslautakunnille jäisi toki kosolti työtä vielä metropolikaavan tulemisen jälkeenkin asemakaavojen ja yksityiskohtaisemman liikennesuunnittelun puolella.

Asemakaava- ja liikennesuunnittelupuolen asioiden määrät runsaine yksityiskohtineen ja ihmisten arkeen liittyvine monine haasteineen ja murheineen vievät kuitenkin valtaosan kaupunkisuunnitteluviraston henkilökunnan ja luottamushenkilöiden ajasta.

¤ ¤ ¤

Helsingin istuvan kaupunkisuunnittelulautakunnan työssä uusi yleiskaava on epäilemättä merkittävin yksittäinen asiakokonaisuus. Sen valmistelut ovat jo pitkällä.

Yleiskaavan ”Visio 2050” hyväksyttiin liitteineen yleiskaavan luonnoksen laatimisen pohjaksi kaupunkisuunnittelulautakunnassa joulukuussa 2013.

Keväällä 2014 lautakunta käsitteli uuden yleiskaavan luonnoksen luonnosta. Luonnos yleiskaavaksi saataneen kaupunginvaltuuston käsittelyyn syksyllä 2014. Tarkoitus on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy uuden yleiskaavan loppuvuodesta 2016.

Ensi viikolla (9.9.2014) kaupunkisuunnittelulautakunta pitää seminaarin, jossa pohditaan yleiskaavan luonnostyön etenemistä alkaneen syksyn aikana.

¤ ¤ ¤

Uuden yleiskaavan vision johdannossa todetaan, että se antaa kuvaa tavoitteellisen tulevaisuuden Helsingistä vuonna 2050. Kyse on siis suunnasta, johon pyritään – suunnasta, joka halutaan tehdä mahdolliseksi.

Yleiskaava ohjaa maankäyttöä, mutta sen taustalla vaikuttavat arvot, ennusteet ja strategiset linjaukset jäävät usein karttaesityksen varjoon. Visio 2050 nostaa nämä strategiset tavoitteet tarkastelun keskiöön.

Vuosi 2050 on vision laatimisvuonna 36 vuoden päässä. Tämä on kaupunkisuunnittelun mittakaavassa ja kaupunkien kehityksessä kuitenkin suhteellisen lyhyt aika.

¤ ¤ ¤

Tekeillä olevan yleiskaavan keskeisenä ajatuksena ja lähtökohtana on nopeasti kasvava kaupunki, jonka asukasmäärä nousee vuoteen 2050 mennessä noin 860 000 asukkaaseen. Tämä on siis se määrä ihmisiä, joille yleiskaavassa on tarkoitus mahdollistaa asuntojen rakentaminen.

Helsingin keskustan lisäksi vahvistetaan muita alueellisia keskuksia, jotka sijaitsevat joukkoliikenteen solmukohdissa. Lähiliikenteen juna-, metro- ja pikaraitiotieverkostoa halutaan kehittää voimakkaasti.

Raideliikenteen kehittämiseen suhtaudutaan Helsingissä varsin myönteisesti. Käsitellessään yleiskaavan visioita kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti selvitettäväksi esitetyn aineiston lisäksi muitakin vaihtoehtoja metro- ja muun raideliikenneverkoston laajentamiseksi. Eräs tällainen suunta voisi olla Laajasalo ja myöhemmin – ehkä 2050-luvulla – Santahamina.

¤ ¤ ¤

Helsingin kasvun mahdollistaminen on mielestäni tärkeää siksi, että globalisaation myötä kaupungistuminen jatkuu edelleen ja jopa kiihtyvällä vauhdilla. Suomen metropolialueen on vahvistettava asemaansa eurooppalaisten – ja laajemmin maailman – kaupunkien verkostossa.

Erityinen huomio on kiinnitettävä yritysten toimintaedellytyksen vahvistamiseen muun muassa parantamalla siihen liittyvää liikenteen infrastruktuuria. Helsingin strategista asemaa idän ja lännen välillä on vahvistettava.

On hyvin tärkeää pitää mielessä se, että koko Suomen talous on riippuvainen kansainvälisestä kaupasta. Ja kauppaa käydään perinteisesti kaupungeissa. Niinpä Suomen hyvinvoinnin kannalta on suorastaan kohtalonkysymys se, kuinka kilpailukykyinen metropolialueemme on.

Vuonna 2050 Helsingin seutu on yleiskaavan vision mukaan kansainvälisesti vetovoimainen metropolialue ja Helsinki sen ydin. Helsingin kantakaupungin ohella vuonna 2050 on useita vetovoimaisia ja monipuolisia keskustoja.

Pyrkimys on pois ”nukkumalähiöistä” kohti itsenäisempiä raideliikenteen varressa olevia keskuksia, joissa asuminen, yrittäjyys, työnteko, palvelut ja virkistys sekoittuvat. Tämä vähentäisi myös metropolialueen sisäistä liikennettä.

¤ ¤ ¤

Last but not the least. Hyväksyessään valmistellut vision lähtökohdat kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esityksestäni, että jatkovalmisteluissa selvitetään mahdollisuudet laajentaa Helsingin viher- ja virkistysalueita saaristossa ja turvata kaavamerkinnöin näiden alueiden riittävyys tulevaisuudessa.

Edellä mainittu viher- ja virkistysalueiden säilyttäminen on tärkeä strateginen linjaus. Jatkossa tulee kiinnittää erityinen huomio mahdollisuuksiin kehittää pääkaupungin edustan saaria matkailu- ja muiden elinkeinojen näkökulmasta.

Tulevaisuuden Helsinki nähdään vihreänä, puistomaisena ja merellisenä kaupunkina. Nuo arvot ovat totisesti suuria vetovoimatekijöitä tulevaisuuden Euroopassa ja maailmassa, joka käy yhä ahtaammiksi elää ja asua.

Helsingin luonnonläheisyys voidaan parhaimmillaan kääntää myös taloudelliseksi voimatekijäksi, kun mielenkiinto sitä kohtaan puhtaana, turvallisena ja vihreänä kaupunkina kasvaa.

Tietoa kirjoittajasta

Valtiotieteiden maisteri. Blogisti ja kolumnisti.

Kirjoitukset