Yritykset hakeutuvat dynaamiseen kaupunkiin

Blogi

Helsingissä oli vuonna 2011 yhteensä 42 533 yritysten toimipaikkaa. Niissä työskenteli yhteensä 255 060 ihmistä. Suomen tihein yrityskeskittymä on Helsingin kantakaupungissa, mikä on pitänyt kaupungin keskustan elinvoimaisena.

Helsingin yrityksistä 38% sijaitsee eteläisessä suurpiirissä, johon kantakaupunki kuuluu. Niinpä keskustan kaduilla riittää vilskettä ja maksavia asiakkaita melkein yötä päivää, kun keskustassa sekä asutaan että tehdään töitä laajassa mitassa.

Esimerkiksi keskustan ruokaravintolat tekevät kahta tiliä: huomattava siivu monen ravintolayrittäjän perusansainnasta koostuu lounasaikojen myynnistä, mutta yhtä lailla saman ravintolan illallismyynti on yritykselle tärkeää.

Töölö, Kamppi, Punavuori, Ullanlinna, Kaartinkaupunki, Kallio ja esimerkiksi Munkkiniemi ovat erinomaisia esimerkkejä Suomen oloissa ainutlaatuisen hyvin toimivasta kaupunkikulttuurista, jossa asuminen, yritystoiminta ja osin julkinen sektori tukevat kaikki toinen toisiaan.

Hyvässä kaupunkikeskustassa ja kaupunginosassa vallitsee sisäinen dynamiikka, joka jo sinällään edistää kaikenlaista toimeliaisuutta – enkä tarkoita tällä ainoastaan taloudellista toimeliaisuutta.

¤   ¤   ¤

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on ollut aivan oikein huolissaan kaupungin vanhan keskustan kivijalkakauppojen muuttamisesta asunnoiksi. Piiloasunnoista kivijalkakaupoissa voi tehdä havaintoja esimerkiksi silloin, kun liikehuoneiston ikkunoita on teipattu peililaseiksi.

Kakkoskerroksissa on puolestaan usein toimistoja, joita halutaan muuttaa asunnoiksi. Tältä osin liberaalimpi linja on paikallaan, sillä kaupunkirakenne saa olla myös harkitun joustava.

Sen sijaan suurempien toimistotalojen muuttamisessa kokonaan asunnoiksi tulee olla tarkkana sen johdosta, että kantakaupunki ei kehity nukkumalähiöksi.

Tältäkin osin joustoa on oltava: toimiston muuttaminen esimerkiksi hotelliksi elävöittää usein kaupunkia. Työpaikkojen sijainti keskustassa on omiaan lisäämään sitä dynamiikkaa, jota jo edellä kuvailin. Kysymys on myös yritysten tuomasta yhteisöverotuotosta kaupungin kassaan.

Helsinki ja nykyisin myös koko Helsingin seutu ovat kasvaneet viime vuosina hyvää vauhtia. Metropolialueen suuruus ja sen yritystoiminnan laaja-alaisuus ovat tuoneet mukanaan niin sanottuja kasautu­misetuja, jotka kiihdyttävät lumipallo-efektiä.

Uusien yritysten mukana tulee samalla lisää niitä tukevia alihankintayrityksiä, jotka molemmat puolestaan tukevat jo ennestään alueella olevien yritysten toimintaa ja niidenkin laajentumista.

Kaupungistumiselle ei siis näy loppua.

¤   ¤   ¤

Monipuolisella kulttuuri-, tiede-, taide- ja liikuntapalveluiden verkostolla on erinomaisen suuri merkitys kaupunkien keskustoille ja niissä tapahtuvalle taloudelliselle toimeliaisuudelle. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että sekä ihmiset että yritykset haluavat sijoittua mielenkiintoisiin ja virikkeellisiin kaupunkeihin. Kuta enemmän palveluita on, sitä vetovoimaisempi kaupunki.

Kulttuurin taloutta edistävistä aiheista ajankohtaisista ajankohtaisin ja jäävuoren huippu on jo muutaman vuoden ajan vellonut keskustelu Guggenheim-museosta.

Epäilemättä on selvää, että Guggenheimin museo Helsingissä toisi toteutuessaan kaupunkiimme lisää matkailijoita taiteen ystäväpiireistä sekä muualta Euroopasta että Pohjois-Amerikasta, jossa Guggenheim on yksi alansa instituutioista.

Guggenheimilla on myös tiivistä yhteistyötä Venäjän Eremitaasin kanssa, joten suuria toiveita on ollut myös korkeakulttuurista kiinnostuneen venäläisen matkailijavirran lisääntymisestä.

¤ ¤   ¤

Yksityisrahoitteisena Guggenheimin museo olisi mitä erinomaisin ja tervetullein taidemuseo Helsinkiin. Museon taloudellinen yhtälö vaikuttaa kuitenkin ainakin toistaiseksi Helsingin veronmaksajien kannalta aivan liian raskaalta.

G-säätiöllä onkin arkkitehtuurikilpailun lisäksi edessään valtava haaste: saada hankkeelleen valtava summa yksityistä rahoitusta, minkä lisäksi sen on kyettävä vakuuttamaan myös Suomen valtio asiasta.

Ellei Guggenheim saa hankkeelleen tuntuvasti enemmän yksityistä rahoitusta, niin päättäjät Helsingin kaupunginvaltuustossa mitä todennäköisimmin tyrmäävät hankkeen.

Tietoa kirjoittajasta

Valtiotieteiden maisteri. Blogisti ja kolumnisti.

Kirjoitukset