Mitä tehdä Vartiosaarelle?

Blogi

Vartiosaaren maastokartta vuosilta 1931-35
Vartiosaaren maastokartta vuosilta 1931-35

Vartiosaaren virkistyskäyttöä voitaisiin lisätä jo nyt

Vartiosaaren osayleiskaavan suunnitteluperiaatteet ovat kaupunkisuunnittelulautakunnan pöydälle ensi viikon tiistaina.

Virkamiesesityksen mukaan saareen tulisi aikanaan 5000-7000 asukkaan ”omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja.”

Paineet asuntotuotannon lisäämiseen Helsingissä ovat kovat. Tämän vaalikauden valtuustostrategiassa on sovittu 5500 asunnon vuotuisesta kaavoittamisesta. Ihmiset tarvitsevat asuntoja, joten rakentaa pitää. Moni haluaa lisäksi asua lähellä Suomen metropolin ydintä.

Vartiosaaressa on puolestaan 82 hehtaaria rakentamatonta hyvää ja puhdasta maata, hyvin lähellä Helsingin ydinkeskustaa. Tällaisia paikkoja ei ole kovin montaa jäljellä. Juuri se tosin on monen mielestä painava syy jättää rakentamatta.

Heti aluksi on todettava, että en olisi suuresti harmissani, jos Vartiosaari vain suinkin voitaisiin jättää rakentamatta ja tulevien sukupolvien pohdittavaksi.

Tämä edellyttäisi todennäköisesti kuitenkin suuria kuntaliitoksia tai vahvaa metropolihallintoa, jotka ovat omiaan vähentämään epätervettä kilpailua kuntien kesken. Vahvan ja taloutensa osalta yhtenäisen hallinnon alaisen metropolialueen myötä paineet Helsingin vapaiden ja rakentamattomien alueiden nopeaan käyttöön ottamiseen helpottuisivat.

Toteutuisi aikaisintaan joskus 2030-luvulla?

Ennen mahdollista Vartiosaaren rakentumista rakentuu Kruunuvuorenrannan alue Laajasalon länsirannalla. Kruunuvuorenrantaan on tulossa noin 11 000 asukasta ja alue valmistuu 2020-luvun puolivälissä.
Vartiosaaren uudet asuinalueet valmistuisivat nopeallakin aikataululla ilmeisesti aikaisintaan ehkä joskus noin vuonna 2030.

Nyt on käsillä vasta osayleiskaavan suunnitteluperiaatteiden hyväksyminen. Tästä on vielä matkaa osayleiskaavan hyväksymiseen, jota ennakoidaan vuodelle 2015. Sen jälkeen on vuorossa vielä asemakaavojen laadinta ja hyväksyminen ja vasta sitten rakentaminen.

Saarelle tulee mielestäni rakentaa joka tapauksessa lähivuosina siltayhteys. Siten mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan jo nyt saaren hienosta luonnosta.

Raitiolinjaan tukeutuva uusi asuinalue

Jos suunnitelmat toteutuvat, niin tulevaisuudessa spåralla pääsee keskustasta suoraan noin seitsemän kilometrin päässä sijaitsevaan Vartiosaaren itäreunalle asti. Saari liitettäisiin myös pyöräilyn laatukäytävään Vuosaari-keskusta ja myös osaksi Itä-Helsingin kulttuuripuiston virkistysreittejä.

HSL:n mukaan raitioliikenneyhteyden toteutuminen Vartiosaareen edellyttäisi vähintään noin 5000 hengen asukaspohjaa.

vartiosaari

Vartiosaaren osayleiskaavan suunnitteluperiaatteet virkamiesesityksessä

Rantojen vihreys tulee säilyttää

Rakentaminen lienee mahdollista toteuttaa myös niin, että esimerkiksi Laajasalosta ja Tammisalosta näkymät merelle eivät suuresti kärsi, vaan Vartiosaaren pohjois- ja länsirannat säilyvät vihreinä.

Maisemallisesti pohjoisrannoilla Vartiosaarta on osin korkeampaa kalliota ja metsää suojaamassa tulevien uusien talojen näkymistä pohjoispuolisille nykyisille alueille. Lisäksi kyseisillä rannoilla on arvokkaita huviloita, jotka tulee suojella.

Rakentaminen on tarkoitus toteuttaa osayleiskaavaehdotuksen suunnitteluperiaatteiden mukaan pääosin saaren keskiosiin.

Silta toisi saaren laajempaa virkistyskäyttöön

Kävin viime kesänä Vartiosaaressa ihailemassa maisemia ja täytyy todeta, että saari on upea nykyiselläänkin.

On suorastaan ihmeellistä, että keskellä Helsinkiä on säilynyt näin koskematon, liki luonnonvarainen saari. Samaan hengenvetoon on todettava, että kyllä Vartiosaaresta saa kieltämättä myös aivan erinomaisen hienon uuden asuinalueenkin.

Nykyisin Vartiosaareen ei ole siltaa, joten saaren suurelta osin helsinkiläisittäin koskematon luonto on vain harvojen nautintaoikeus. Tosin on saaressa toki mm. partiolaisten ja eräiden ammattiyhdistysten huviloita. Ne säilyisivät rantojen viher- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden vyöhykkeiden osina.

Vartiosaaren virkistysalueiden riittävyys tulee turvata jatkossakin. Samoin merkittävimmät kulttuuriarvot ja merkittävimmät vanhat huvilat tulee ehdottomasti suojella.

Saaren merellistä käyttöä tulee myös joka tapauksessa lisätä rakentamalla riittävät veneilyn mahdollistavat laituri- ja piensatamatoiminnot. Saareen johtavat sillat tulee toteuttaa siten, että ne eivät estä veneilyä saaren ympäri.

Tietoa kirjoittajasta

Valtiotieteiden maisteri. Blogisti ja kolumnisti.

Kirjoitukset