Metro tukee Kivinokan rakentamista

Blogi

Kivinokan kartta vuonna 2035? Asuntojen rakentamista Kivinokkaan puoltaa ainakin kaksi merkittävää tekijää. Metro on ollut todella kallis investointi ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta tulee lisätä. Kuva HS / KSV:n suunnitelma
Kivinokan kartta vuonna 2035? Asuntojen rakentamista Kivinokkaan puoltaa ainakin kaksi merkittävää tekijää. Metro on ollut todella kallis investointi ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta tulee lisätä. Kuva HS / KSV:n suunnitelma

Rakennetaanko asuntoja Kivinokkaan ja Vartiosaareen?

Vielä reilut sata vuotta sitten Töölön nykyisellä alueella oli pelkkiä kallioita, pieniä lautamökkejä, huviloita, puutarhoja ja silloisten helsinkiläisten sanaston mukaisia ”ryssien kaalimaita”.

Kaupunki kasvoi ja Töölöä ryhdyttiin kaavoittamaan 1900-luvun alkupuoliskolla rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Tänä päivänä Töölö on yksi Helsingin viihtyisimmistä kaupunginosista.

Töölön mallin mukainen kehityskaari voisi olla mahdollista tulevaisuudessa Kivinokassa ja Vartiosaaressa. Ne ovat nyt hieman samanlaisessa tilanteessa kuin Töölö ja vaikkapa Kallio olivat 100 vuotta sitten, eli jäämässä kasvavan kaupungin jalkoihin tai ainakin sen keskelle.

Kysymys kuuluu: onko tämän päivän päättäjillä rohkeutta ja visio tehdä ratkaisuja jo nyt, vai lykätäänkö niitä tuleville sukupolville?

Nyt on keskustelun ja palautteen antamisen aika, sillä Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta on aloittamassa Kivinokan ja Vartiosaaren osayleiskaavojen käsittelyn.

#   #   #

Helsingin valtuustostrategiassa on asetettu yksimielisesti tavoitteeksi 5500 asunnon vuosittainen tuotantotahti. Tavoite on hyvä, sillä asuntopula on Helsingissä ja sen seudulla suuri.

Ihmiset tarvitsevat asuntoja ja yritykset tarvitsevat työntekijöitä.

Nähtäväksi jää se, kuinka monta vuotta eteenpäin tätä tahtia voidaan todellisuudessa rakentaa. Milloin kaavoitetut alueet loppuvat kesken ja jatkuuko kasvu?

Helsingin asukasluku on juuri nyt noin 610 000 henkeä. Vuonna 2012 laaditussa Helsingin väestöennusteessa 650 000 asukkaan määrän on arvioitu ylittyvän vuonna 2021. Rohkeimmassa arviossa nykyisten rajojen sisällä on vuonna 2050 jo reilut 200 000 asukasta tuotakin enemmän, eli noin 850 000 asukasta.

Edellä mainittuun noin 40 000 asukkaan kasvuun on aikaa kahdeksan vuotta. Tuossa ajassa Helsinkiin olisi tarkoitus rakentaa asuntoja enemmän kuin kahden nykyisen Sipoon asukasmäärän (19 000) verran.

#   #   #

Helsingin seudun suuret kuntaliitokset tai ainakin koko seutua sitova yhteinen metropolikaava vähentäisi tarvetta rakentaa Helsingin nykyisen alueen jokainen niemi ja notko täyteen. Sipoon liittäminen Helsinkiin ja itämetron jatkaminen vähentäisivät myös paineita kaupungin nykyisten rajojen sisällä.

Helsingin seudun kuntien yhteisvastuu kaavoituksesta, sosiaalisesta asuntotuotannosta, maahanmuuttoasioista, joukkoliikenteestä sekä esimerkiksi ympäristönsuojelusta ja virkistysalueista olisi isossa kuvassa hyvä ratkaisu.

Kuntien yhdistymisellä tai vahvalla metropolihallinnolla voidaan ehkäistä alueiden eriarvoistumista ja kuntien epätervettä kilpailua ns. hyvistä veronmaksajista. Tällöin esimerkiksi Kivinokka, Malmin lentoasema ja Vartiosaari voidaan jättää kevyemmin mielin tulevien sukupolvien harkittaviksi maareserveiksi.

#   #   #

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn on tulossa lähiaikoina ainakin kaksi aluetta, joiden tulevaisuudesta voi olla hyvillä perusteilla erilaiset mielipiteet. Nämä alueet ovat Kivinokka ja Vartiosaari.

Kivinokan suunnitteluperiaatteet esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle muutaman kuukauden kuluttua. Lautakunta päättää tuolloin niistä periaatteista, joiden mukaisesti suunnittelua jatketaan. Osayleiskaavaluonnos on tarkoitus tuoda lautakunnan käsittelyyn vuoden 2014 aikana.

Ehdotus Kivinokan osayleiskaavaksi tuotaneen kaupunkisuunnittelulautakuntaan vuonna 2015. Vartiosaaren osalta aikataulu on osapuilleen sama. Lautakunnasta molemmat kaavat etenevät vuonna 2015 normaalissa järjestyksessä edelleen kaupunginvaltuustoon.

Päätetäänpä niin tai näin, niin nämä alueet tuskin rakentuvat valmiiksi ennen 2030-lukua.

#   #   #

Rakentamattoman Kivinokan ”rasite” on nyt ja tulevaisuudessa sen erinomainen liikenteellinen sijainti aivan kiinni kahdessa valmiissa metroasemassa. Rakentaminen tänne olisi kestävän kehityksen oppikirjojen mukaista.

Metrorata on ollut kallis investointi ja juuri sen varret olisi kustannussyistä järkevää rakentaa ensimmäisenä.

Kivinokan äärimmäisestä kärjestä on Kulosaaren ja Herttoniemen metroasemille pyöräillen tai kävellen vain noin 1,5 kilometrin matka. Kivinokasta saisi siis erinomaisen merellisen kaupunginosan, jossa olisi painotus joukkoliikenteessä, pyöräilyssä ja kävelyssä.

Puistomaisella kaavalla tälle liki Taka-Töölön kokoiselle alueelle mahtuisi hyvinkin 12 000 asukasta, kuten yhdessä vaihtoehdossa on jo esitetty. Kevyemmässä vaihtoehdossa Kivinokasta tulisi noin 4 000 asukkaan pien- ja kerrostaloalue.

#   #   #

Kolmantena, todellisena 2000-luvun vaihtoehtona voisi olla korkean rakentamisen Kivinokka. Se turvaisi parempien kaupallisten palveluiden rakentumisen etenkin Herttoniemen metroaseman läheisyyteen. Tornitalojen Kivinokka lähellä metroasemaa voisi tarjota uuden kodin ehkä jopa 20 000:lle ihmiselle.

Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaisi takuuvarmasti, sillä tämä uusi kaupunginosa olisi metrolla ajaen vain 10 minuutin etäisyydellä päärautatieasemalta. Raideliikenteen varrelta on lisäksi nopea matkustaa kotoa kaikkialle pääkaupunkisedulle töihin.

Tehokkaampi kaava toisi kaupungille myös riittävästi pääomaa Itäväylän kalliiden liikenneinvestointien tekemiseen Herttoniemen kohdalla.

Tornitalojen Kivinokka -malli tarkoittaisi siirtolapuutarhan siirtämistä jo meidän elinaikanamme jonnekin toisaalla. Metroaseman vieressä oleva siirtolapuutarha on aikamoista tuhlausta.

Yhteiskunnan taloudellisesta ja infrastruktuurin kestävän kehityksen mukaisen rakentamisen näkökulmasta tornitalojen malli olisi ehdottomasti rationaalisin malli. Tornitalojen vaihtoehto lienee kuitenkin epätodennäköisin – poliittisen vastustuksen johdosta.

#   #   #

Luonnon, virkistysalueiden ja puistomaisen ympäristön läheisyys on valtaosalle suomalaisia tärkeä asumisen laadun tekijä.

Kivinokka on nykyisellään varsin viehättävä ja luonnonläheinen merellinen vapaa-ajan vieton alue. Silti on syytä vakavasti pohtia sitä, onko 2000-luvulla järkevää pitää näin lähellä metropolimme ydinkeskustaa pieniä lautamökkejä ja sinänsä romanttinen siirtolapuutarha-alue.

Voitaisiinko niille osoittaa korvaavat alueet kauempaa? Joko nyt olisi aika rakentaa Kivinokka? Vai voidaanko rakentamista lykätä tulevan metropolikaavan myötä?

Kivinokan rakentamista ovat vastustaneet kuuleman mukaan erityisesti ay-järjestö JHL:n aktiivit, joilla on noin 200 mökkiä alueella. Kannan ymmärtää hyvin, kun tuntee Kivinokan pitkän perinteen työväen virkistysalueena. Ay-mökkien lisäksi Kivinokkaa puolustavat Kivinokkalaiset ry:n 380 mökkiläistä ja 180 siirtolapuutarhamökin omistajaa.

#   #   #

Vartiosaaressa on tätä nykyä kuutisenkymmentä kesähuvilan haltijaa, jotka muodostavat äänekkään lobbyn saarensa säilyttämiseksi luonnonvaraisena. Hyvä niin. On tärkeää, että asukkaat – niin Kivinokassa kuin Vartiosaaressakin – panevat päättäjät pohtimaan vakavasti ratkaisujaan.

En olisi suuresti harmissani, jos Vartiosaari vain suinkin voitaisiin jättää rakentamatta ja tulevien sukupolvien pohdittavaksi. Tämä edellyttäisi todennäköisesti kuitenkin suuria kuntaliitoksia tai vahvaa metropolihallintoa.

Vartiosaari on kartalta katsoen mitä ihanteellisin kaupungin laajenemissuunta.

Saaren rakentumista voivat lykätä huonot liikenneyhteydet. Vartiosaari tulee sen johdosta ajankohtaisemmaksi vasta sen jälkeen kun Kruunuvuori kalliine siltoineen on rakennettu ja Laajasaloa on täydennysrakennettu. Vasta silloin liikenneyhteydet Vartiosaareenkin aikanaan parantuvat.

Etu-Töölön kokoinen Vartiosaari pysynee vielä pitkään nykyisen kaltaisena virkistysalueena ja lomakeitaana: ainakin 2030-luvulle. Saarelle tulisi voida rakentaa jo lähivuosina kuitenkin paremmat yhteydet. Siten mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan saaren hienosta luonnosta.

#   #   #

Tähän samaan yhteyteen sopii sanoa vielä muutama sana Malmin lentokentän alueesta. Kyseinen alue on myöskin erinomaisten liikenneyhteyksien kainalossa.

En harmittelisi, jos Malmin lentoasema voitaisiin jättää rakentamatta ja tulevien sukupolvien pohdittavaksi. Tämä edellyttäisi todennäköisesti kuitenkin suuria kuntaliitoksia tai vahvaa metropolihallintoa.

Ymmärrän erittäin hyvin sitä näkemystä, jonka mukaan kulttuurihistoriallinen ja toimiva pienlentokenttä on hieno osa maantieteellisesti suuren Suomen pientä metropolia.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä Malmin lentoasema on asetettu rakennuskieltoon vuoteen 2018 asti.

Tietoa kirjoittajasta

Valtiotieteiden maisteri. Blogisti ja kolumnisti.

Kirjoitukset