Valtio vahvasti mukana keskustakirjastossa

Blogi

ALA-arkkitehtitoimiston osakas, arkkitehti Juho Grönholm tarkastelee mietteliäänä voittanutta ehdotusta, joka on nimeltään ”Käännös”. Taustalla Musiikkitalon ikkunoiden takana näkyy rakennuksen tuleva paikka. Kuva © Matti Niiranen
ALA-arkkitehtitoimiston osakas, arkkitehti Juho Grönholm tarkastelee mietteliäänä voittanutta ehdotusta, joka on nimeltään ”Käännös”. Taustalla Musiikkitalon ikkunoiden takana näkyy rakennuksen tuleva paikka. Kuva © Matti Niiranen

Keskustakirjastoa rakennetaan  jo Suomen juhlavuodeksi 2017?

Suomen valtio on ilmoittanut tänään näyttävästi, että Helsingin tuleva keskustakirjasto on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kärkiprojekteja.

Ilmoitus suorastaan velvoittaa valtion antamaan keskustakirjaston rakentamiseen tuntuva rahallinen tuki. Ilman sitä kirjaston rakentaminen saattaa valitettavasti lykkääntyä.

Hanke on todella erinomainen, kannatettava ja vahvasti kansallinen. Pääkaupungin keskustakirjasto symbolisoi sivistystä koko Suomessa.

Arkkitehtitoimisto ALAn ehdotus ”Käännös” voitti ansaitusti keskustakirjaston kansainvälisen suunnittelukilpailun. Jaetulle kolmannelle sijalle tuli toinen suosikkini voittajaksi: LibLab.

Ehdotuksia kilpailuun tuli yhteensä huikeat 544. Voittajat julkaistiin tänään Musiikkitalossa pidetyssä historiallisessa tilaisuudessa.

Melkein yhtä iso uutinen kuin voittajan nimi oli se, että Suomen valtio pitää keskustakirjastoa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kärkihankkeena.

pienoismalli

Keskustakirjastokilvan voittanut ”Käännös” pienoismallissa Musiikkitalon yli katsottuna. Kuvassa Musiikkitalon ikkunoiden läpi näkyy kirjaston tuleva rakennuspaikka ja sen edessä oleva makasiiniröttelön nurkka, joka joutaisi vihdoin purettavaksi. Kuva © Matti Niiranen

Valtion osuus rahoituksesta on oltava riittävä

Kulttuuri- ja urheiluministeri sekä Helsingin kaupunginvaltuutettu Paavo Arhinmäki oli saanut kunnian ilmoittaa tänään valtiovallan erillisestä tuesta keskustakirjastolle. Konkreettisista rahasummista Arhinmäki ei Musiikkitalolla sen sijaan puhunut mitään.

Hankkeen kustannusarvio on yhteensä minimissään ja ”inhorealistisen arvion mukaan” pitkälti yli 80 miljoonaa euroa, ehkä enemmänkin. Helsingin valtuusto on puolestaan linjannut, että kaupungilla on 435 miljoonan euron vuosittainen investointikatto. Kaupungilla on tärkeitä hankkeita listoillaan jonoksi asti.

Pääkaupungin talous on siis tiukoilla, mutta kirjaston toteutumiseen voi suhtautua optimistisesti. Keskustakirjastohanke on nimittäin nyt vihdoin tunnustettu olevan vahvasti kansallinen, itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhliin keskeisesti liittyvä projekti. Sen johdosta valtio voisi ilmoittaa antavansa kirjaston rakennuskustannuksiin hyvin tuntuvan rahoitusosuuden.

YLEn uutisten mukaan valtiovallan toiveena on, että ”kirjaston rakentaminen tapahtuisi ripeässä aikataulussa siten, että keskustakirjastossa oltaisiin jo rakentamisvaiheessa juhlavuoden 2017 aikana.”

Lisätietoja keskustakirjastosta saa tästä linkistä:

http://keskustakirjasto.fi/2013/06/14/kaannos-voitti-keskustakirjaston-arkkitehtuurikilpailun/

2013_02_19_ala_library_0007_final kopio

Keskustakirjasto talvella 2020 eduskuntatalon edustalta katsottuna. Kuva ALA-arkkitehtitoimisto

Käännös – puu julkisivussa sopii Suomen pääkaupunkiin

Keskustakirjaston arkktitehtuurikilpailun voittaneen Käännöksen suunnittelijat ovat arkkitehdit Juho Grönholm, Janne Teräsvirta, Antti Nousjoki, ja Samuli Woolston työryhmineen.

Rakennuksen julkisivussa on ylväästi puuta. Se jos mikä sopii Suomen pääkaupunkiin. Fasadissa on myös tiettyä veistoksellisuutta ja jopa WAU-ulottuvuus – ainakin jos julkisivua vertaa Musiikkitalon suhteellisen tylsään ilmeeseen.

ALA-arkitehdit kuvaa Käännös –suunnnitelmaansa kotisivuillaan seuraavasti:

”Sijainnin ja kirjastolle määritellyn tilaohjelman välinen dynamiikka luo puitteet ”Käännöksen” suunnittelulle. Kolmen itsenäisen kerroksen välinen yhteys on rakennuksen pääajatus.

Kirjaston edessä sijaitseva aukio, Kansalaistori, tulee jatkumaan visuaalisesti lasijulkisivun sisäpuolelle yhdistyen pohjakerroksen julkisten tilojen sarjaan. Kerroksesta muodostunee vilkas, jatkuvasti elävä tila, jossa usein viivytään vain muutama hetki. Perinteinen kirjastotunnelma taas löytyy yläkerrasta. Siellä voi viettää rauhallisen tuokion hektisen kaupunkikeskustan yläpuolella, avoimien puisto- ja kaupunkinäkymien äärellä.

Näitä kahta, luonteiltaan vastakkaista, mutta toisiaan täydentävää kerrosta ympäröi kaareutuva puinen massa. Massan sisään sijoittuvat keskikerroksen intiimimmät, moniin eri käyttötarkoituksiin soveltuvat tilat. Massaa on venytetty pystysuunnassa yhteyden luomiseksi sen ylä- ja alapuolisiin kerroksiin.

Pehmeät kaareutuvat muodot ovat läsnä kaikkialla Keskustakirjastossa. Funktionaalinen, voimakas, puuverhottu massa ilmentää kaareutuvaa kattoa pohjakerroksen yllä, keskikerroksen virtaavia tiloja sekä ylimmän kerroksen kaareutuvaa lattiaa.

Rakennukseen tulee kolme sisäänkäyntiä: yksi etelään Rautatieaseman suuntaan suurinta asiakasvirtaa varten; toinen, suuren katosrakenteen suojaama sisäänkäynti rakennuksen länsisivulle Kansalaistorin reunalle sekä kolmas, toissijainen sisäänkäynti koilliskulmaan. Kulku yläkerroksiin tapahtuu vaihtoehtoisesti joko eteläisen sisäänkäynnin rullaportaiden tai suuren aulan kierreportaiden kautta.”

Tietoa kirjoittajasta

Valtiotieteiden maisteri. Blogisti ja kolumnisti.

Kirjoitukset