Puoli vuotta täynnä luottamustoimissa

Blogi

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunkisuunnitteluviraston johtavat virkamiehet tutustumismatkalla Vancouverissa toukokuussa 2013. Lautakunnan ”arkea” tällainen matkailu ei ole. Vastaava matka tehdään vain kerran neljässä vuodessa. Kirjoitin matkalta raportin, joka löytyy osoitteesta: http://www.mattiniiranen.fi/fi/etusivu-blogi/80-matkakertomus-vancouverista
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunkisuunnitteluviraston johtavat virkamiehet tutustumismatkalla Vancouverissa toukokuussa 2013. Lautakunnan ”arkea” tällainen matkailu ei ole. Vastaava matka tehdään vain kerran neljässä vuodessa. Kirjoitin matkalta raportin, joka löytyy osoitteesta: http://www.mattiniiranen.fi/fi/etusivu-blogi/80-matkakertomus-vancouverista

Helsingin kaupunkisuunnittelu-lautakunnan arkea

Otteita kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistalta 11.6.2013

Onpas ollut huippuhieno alkuvuosi! Puoli vuotta on näet kohta koettu ja tehty mielenkiintoisia asioita Helsingin kaupunginvaltuutettuna ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä.

Juhannukseen mennessä minulla on takana 18 kaupunkisuunnittelulautakunnan kokousta. Valtuusto kokoontuu joka toinen viikko.

Läsnä olen ollut kaikissa kokouksissa, niin kaupunginvaltuustossa kuin lautakunnassakin – ei siis poissaoloja.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan, ”kaupsun” kokoukset ovat työteliäitä, mutta myös hyvin mielenkiintoista. On hieno tunne, kun saa viedä eteenpäin kaupunkilaisilta saatua viestiä ja vaikuttaa konkreettisesti kotikaupunkinsa kehittymiseen sekä päätöksentekoon!

Kaupsun lisäksi toimin Helsingin teatterisäätiön hallituksen varapuheenjohtajana. Teatterisäätiö hallinnoi kaupunginteatteria, Lilla Teaternia, Arena-näyttämöä ja Studio Pasilaa. Säätiön hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa. Lisäksi olen Uudenmaan maakuntahallituksessa varajäsenenä.

Työllistävin luottamustoimeni on ollut selkeästi Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenyys. Lautakunta kokoontuu kerran viikossa, joka tiistai muutama poikkeusta lukuunottamatta. Kokous kestää yleensä noin kolme tuntia.

Lautakunnassa on yhdeksän (9) jäsentä. Näistä kokoomuksella on kolme (3), vihreillä ja sdp:llä kummallakin kaksi (2) sekä perussuomalaisilla ja vasemmistolla molemmilla yksi (1) edustaja. Vertailun vuoksi esimerkiksi Vantaalla vastaavassa lautakunnassa on peräti seitsemäntoista (17) jäsentä. Näin ollen Helsingissä riittää työtä yhdelle lautakunnan jäsenelle huomattavassa määrin.

Työtahti kaupsussa tiivistyy juhannuksen lähestyessä. Suomi siis siivoaa työpöytiään lomakuntoon tälläkin saralla. Esityslistalla on ensi tiistaina monta tärkeää asiaa (ks. tämän tekstin lopussa olevan linkin alta avautuva esityslista).

Tässäpä eräitä poimintoja tiistain 11.6.2013 lautakunnan esityslistalta:

¤   ¤   ¤

Pohjois-Haagan itäosaan suunnitellaan asuin-toimistoaluetta noin 1 500-2 000 asukkaalle ja noin 3 700 työntekijälle erinomaisten julkisten liikenneyhteyksien ääreen.

Pohjois-Haagan itäosaan on tulossa haluttu uusi alue. Osayleiskaavaehdotus on hyvä. Tähän moottoritien varteen olisi voinut tosin rakentaa korkeampaakin, eli torneja. Pohjois-Haagassahan on jo entuudestaan helsinkiläisittäin korkeampaa rakentamista.

Moottoritien varressa tornien alaosaan voitaisiin sijoittaa pysäköinti ja toimistoja, ylös asuntoja. Toivottavasti tämä näkökulma huomioidaan jatkossa ja yleiskaavan laadinnassa.

¤   ¤   ¤

Ensi tiistaina lautakunnan käsiteltävänä on myös Töölöä koskeva asia. Töölöntorin yleisilmettä ja pysäköintiä järjestellään uudelleen. Uusi järjestely on voimassa ehkä noin reilut 5 vuotta. Sen muuttaa aikanaan Pisararadan rakentuminen ja Töölön oma maanalainen rautatieasema. Asema tulee akselille Töölöntori – kisahalli.

Töölöntori on ollut valitettavasti huonolla pidolla jo pitkään. Siitä ovat minulle valittaneet sekä asukkaat, yrittäjät että torikauppiaat sähköposteissaan.

Hyvä että alue nyt hieman selkiytyy ja hyvä että asukas- ja asiakaspysäköintipaikat saadaan säilytettyä. Toivottavasti puisto-osasto saadaan toimittamaan torille myös kukka-altaita ja muita kevyitä istutuksia.

Pisararata tuo todennäköisesti jo 20-luvun alussa Töölöön rautatieaseman ja sen myötä uutta vipinää. Töölön rautatieaseman tulemisen myötä Töölöntori herää toivottavasti uuteen loistoon kaupunginosan keskuksena. Silloin on tärkeää säilyttää Töölön urbaani ja hyväksi todettu kaupunkimeininki kivijalkakauppoineen.

¤   ¤   ¤

Esityslistalla on myös kantakaupungin pyöräliikenteen tavoiteverkon 2025 ja pyöräliikenteen toteutusohjelma (investointisuunnitelma/määrärahat). Tässä yhteydessä, tiistaina 11.6.2013, hahmotetaan taloudellisia raameja pyöräilyn edistämiseen. Sen sijaan tarkat liikennesuunnitelmat kunkin katuosuuden kohdalta hyväksytään vasta myöhemmin.

Kuntavaalien jälkeen valittu lautakunta edellytti maaliskuussa 2013, että asukaskuulemiset ja vuorovaikutus mm. yrittäjien kanssa tehdään jatkossa myös liikennesuunnitelmia hyväksyttäessä. Tämän johdosta lautakunta palautti valmisteluun Runeberginkadun ja Helsinginkadun pyöräilysuunnitelmat. Lisäksi lautakunta on edellyttänyt asukas- ja asiakaspysäköintipaikkojen turvaamista. Tästä ei saa tinkiä ja saman tulee koske muitakin kantakaupungin vastaavia hankkeita. Edellä mainittujen katujen lisäksi Mechelininkadun liikennesuunnitelmat saivat aikaan todellisen vastalauseiden myrskyn asukkaiden ja yrittäjien taholta.

Lautakunta osoittaisikin tiistaina suurta viisautta, jos se päättäisi, että tässä vaiheessa keskitytään kehittämään baanaverkkoa sekä kantakaupungissa että muualla. Baanat ovat nimittäin vähemmän kiistanalaisia ja saisimme täten edistettyä pyöräilyä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

¤     ¤    ¤

Vanhan kantakaupungin ahtaammille kaduille pyöräteitä suunniteltaessa on etsittävä sopuratkaisuja.

Riittävillä asukas- ja asiakaspysäköintipaikoilla tulee turvata kulloinkin käsittelyssä olevan liikennesuunnitelma-alueen asukkaiden ja yrittäjien oikeudet ja mahdollisuudet liikkumiseen myös autolla.

Kantakaupunki on pidettävä elinvoimaisena ja Helsingin keskusta vetovoimaisena. Helsingin verotulojen pohja turvataan tasapainoisilla ratkaisuilla. Niinpä keskustan kivijalkakauppojen, muiden yrittäjien ja elinkeinoelämän hyvät toimintaedellytykset on säilytettävä. Yrittäjien ja elinkeinoelämän edustajien näkemykset on myös otettava huomioon suunnitelmissa.

¤     ¤   ¤

Helsingin asettamien pyöräilyn edistämistavoitteiden saavuttamisessa kantakaupungin pyöräilyolojen parantaminen on vain yksi osa toimivaa liikennejärjestelmää. Pyöräilyn hyvä sovittaminen muuhun liikenteeseen on tärkeä ja haastava tehtävä katutilaan kohdistuvien lukuisten intressien vuoksi.

Haasteena kantakaupungissa on kokonaan uuden toiminnon – pyöräilyn väylien – sovittaminen vanhaan ja toimivaan infrastruktuuriin.

Pyöräilylle voidaan aivan varmasti osoittaa sen tarvitsema tila siten, että kävely, joukkoliikenne ja muu autoilu, asukas- ja asiakaspysäköinti eivät vaarannu. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että valtaosassa Helsingin keskustan katuja erillisiä pyöräilyjärjestelyjä ei tarvitse tehdä. Hiljaiset asuntokadut ovat hyviä pyöräilylle sellaisinaan.

Fiksuinta on tehdä kompromisseja niin, että katutilaan kohdistetut intressit sovitetaan yhteen tarkemmalla suunnittelulla. Pyöräily valtaväylät, eli baanat, ovat kivuttomimpia suunniteltavia ja päätettäviä. Onkin hienoa jos baanojen rakentamisessa voitaisiin edetä nopeasti.

Helsinki kuuluu meille kaikille, niin kävelijöille, pyöräilijöille, autoileville asukkaille kuin joukkoliikenteen käyttäjillekin!

¤   ¤     ¤

Ensi tiistain kaupsun listalla on myös tärkeitä asemakaavan muutoksia.

Mellunkylästä on listalla Naulakallion alue. Asemakaavan muutos mahdollistaisi pientaloja ja enintään neljäkerroksisia kerrostaloja sisältävän asuinalueen rakentamisen Naulakallion länsipuolelle ja pientalojen rakentamisen Huhtakivenkujan luoteispuolelle. Nykyinen koirapuisto siirretään. Asuinrakennusten kerrosalaa kaavassa on yhteensä 20 417 k-m2, mikä tarkoittaa noin 510 uutta asukasta.

Kaupsu käsittelee kokouksessaan tiistaina 11.6. kahta Pasilan konepaja-alueelle suunniteltua asemakaavan muutosehdotusta.

Tarkoitus on suojella historiallisesti arvokkaat konepajarakennukset ja mahdollistaa niihin monipuolisen uuden käytön. Suojeltava alue sijaitsee Teollisuuskadun, Sturenkadun ja Aleksis Kiven kadun välisessä teollisuuskorttelissa.

Rakennuksiin saisi toimitilarakennusten korttelialueelle sijoittaa ”julkisia palvelutiloja, liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuustiloja, opetus-, koulutus-, studio- ja näyttelytiloja, kokoontumistiloja, kahvila- ja ravintolatiloja sekä liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja.”

Sturenkadun ja Teollisuuskadun varrelta on listalla toinenkin kaavaesitys. Asemakaavan muutos mahdollistaisi toimistotalon rakentamisen Sturenkadun varteen sekä toimistoja ja asumista sisältävän hybridirakennuksen rakentamisen Teollisuuskadun varteen.

Teollisuuskadulle on suunniteltu hybridirakennusta, jonka kolme alinta kerrosta olisivat toimistotilaa ja ylimmät kerrokset olisi varattu asunnoille.

¤   ¤   ¤

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan 11.6.2013 kokouksen esityslista liitteineen löytyy tästä linkistä:

http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Ksv_2013-06-11_Kslk_17_El

 

Tietoa kirjoittajasta

Valtiotieteiden maisteri. Blogisti ja kolumnisti.

Kirjoitukset