Vartiosaaresta uusi ja hieno asuinalue

Blogi

Helsingin edustalla on kymmenittäin harvaan asuttuja tai luonnonvaraisia saaria. Niistä suurin osa tulee säilyttää virkistysalueina. Kuvani on Vallisaaren itäisiltä kallioilta. Kuva © Matti Niiranen
Helsingin edustalla on kymmenittäin harvaan asuttuja tai luonnonvaraisia saaria. Niistä suurin osa tulee säilyttää virkistysalueina. Kuvani on Vallisaaren itäisiltä kallioilta. Kuva © Matti Niiranen

Vartiosaaresta uusi asuinalue, merellistä Helsinkiä on vaalittava

Vartiosaaren osayleiskaavan valmistelu on tullut kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistoille.

Samanaikaisesti on alkamassa Helsingin itäisen saariston asemakaavan käsittely. Siihen kuuluu 62 saarta, luotoa ja karia. Eikä siinä ole kaikki saaristoa koskevat uutiset.

Myös eräitä sotilassaaria on vapautumassa virkistyskäyttöön.

Olennaista asuinalueiden laajentamisessa merelle päin on mielestäni saaristomme kokonaisuuden hahmottaminen.

Merellisyys ja saaret ovat ehdottomasti Helsingin yksi tärkeimmistä vetovoimatekijöistä. Saaristo houkuttelee sekä asuinalueena että virkistysalueena.

¤     ¤     ¤

Helsingin korvaamatonta saaristoa on käsiteltävä kokonaisuutena, kuten nyt tehdäänkin, eikä nyppiä sieltä täältä hivuttaen, saari saarelta, jokin nurkka käyttöön.

Vartiosaareen on suunniteltu tiiviimpää rakentamista jo ainakin 30 vuotta. Idean nosti erityisen ponnekkaasti esiin muistaakseni ylipormestari Raimo Ilaskivi, jolla oli tapana tarkkailla kaupunkiaan linnun perspektiivistä. Hän näet harrasti kaupunginjohtaja-aikanaan pienlentokoneella lentämistä.

Myös minulla oli tilaisuus ihailla Helsingin kaunista saaristoa ilmasta käsin palatessani matkoilta pari viikkoa sittten. Pilvettömältä taivaalta Helsinkiä katsellessa tuli ensimmäiseksi mieleen, että kylläpä kotikaupungissamme riittääkin vihreitä saaria.

Meni vain muutama päivä ja ilmasta näkemääni Vartiosaarta koskeva osayleiskaava-asia tupsahti kaupunkisuunnittelulautakunnan pöydälle.

¤   ¤   ¤

Viimeisen vuoden kuluessa kaupunkisuunnitteluvirastossa on valmisteltu osayleiskaavaa Vartiosaareen, joka sijaitsee Vuosaaren lounaisnokan ja Laajasalon itäisen kulman välissä.

Kyseisen saaren alueella asuu tällä hetkellä pysyvästi tiettävästi noin 25 henkeä. Kaupunki omistaa tästä Katajanokkaa noin kolmanneksen suuremmasta ja noin 80 hehtaarin kokoisesta saaresta noin 90%. Vartiosaaressa on puolensataa viime vuosisadan alussa valmistunutta vanhaa pitsihuvilaa. Ne ovat muun muassa erilaisten järjestöjen käytössä.

Suunnitteluperiaatteiden laadintaa varten Vartiosaaren tulevaisuudesta on nyt laadittu kolme erilaista maankäyttövaihtoehtoa. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus lausua niistä mielipiteensä alkukesän aikana.

Vaihtoehto A:ssa saari avataan yleiseen virkistyskäyttöön, kun se liitetään silloilla mantereeseen.

Kahdessa muussa vaihtoehdossa Vartiosaareen tulee myös asumista sekä virkistys- ja muita palveluita. Vaihtoehto B on pientalovaltaisen asumisen ja vaihtoehto C tiiviimmän sekä kerrostaloja että pientaloja sisältävän asumisen tarkastelu.

¤   ¤   ¤

Olen alustavasti olen kallistumassa malli C:n kannalle, jonka mukaan Vartiosaareen tulee sekä kerrostaloja että pientaloja. Näiden kaavoittamisesta saatavat tulot turvaisivat Vartiosaaren infrastruktuurin rakentamisen siltoineen ynnä muine julkisine rakenteineen.

Toivottavasti näin upealle paikalle voitaisiin tehdä painotetusti kovanrahan laadukasta asumista ja saisimme siten niin sanottuja ”hyviä veronmaksajia”.

Saaren korkeatasoinen rakentaminen turvaisi Helsingin taloutta ja mahdollisuuksia turvata julkisista verorahoista kustannetut hyvinvointipalvelut. Lisääntyvien verotulojen myötä turvaisimme myös esimerkiksi sosiaalisen asuntotuotannon riittävyyden.

Vartiosaaren jalostaminen asuinkäyttöön olisi luonteva laajenemissuunta kaupungille. Se nivoutuu saumattomasti sellaisiin hankkeisiin kuin Kruunuvuorenrannan alue. Vartiosaaren halkihan on suunniteltu muun muassa pyöräilybaana, joka veisi Vuosaaresta Vartiosaaren kautta laajasaloon ja keskustaan.

¤   ¤   ¤

Saariston laajemmassa käyttöön ottamisessa tulee olla todella tarkkana. Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaankin parhaillaan asemakaavaa Itäisen saariston alueelle. Lisäksi harkinnassa ovat jo lukuisat armeijalta vapautuvat sotilassaaret, joista saanemme jo suhteellisen nopealla aikataululla lisää merellisiä virkistysalueita.

Itäisen saariston asemakaava-alueeseen kuuluu 62 saarta, luotoa ja karia. Aluetta rajaavat lännessä Laajasalo ja Santahamina, ja idässä Helsingin ja Sipoon välinen raja. Asemakaavan tavoitteena on kehittää saariston monipuolisempaa, ympärivuotistakin käyttöä sekä lisätä vapaa-ajan ja matkailun mahdollisuuksia. Saarien avoimuutta ja tavoitettavuutta parannetaan.

Saariston kaavaluonnos ja muuta valmisteluaineistoa on esillä 22.5.–12.6.2013 Laiturilla. Lisäksi järjestetään keskustelutilaisuuksia kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa 27.5. kello 17.00 alkaen.

¤   ¤     ¤

P.S. 1

Olen kirjoittanut vapautuvista sotilassaarista aikaisemmin. Blogi löytyy tästä linkistä:

http://www.mattiniiranen.fi/fi/etusivu-blogi/31-helsingin-edustan-sotilassaaret-virkistysalueiksi

P.S. 2

Saaristo on siis ehdottomasti Helsingin suuri vetovoimatekijä. Pääkaupungin virkistysalueiden riittävyyttä tarkastellessa meillä on apuna esimerkiksi niin sanotut ”vihersormet”. Tässäpä karttaa niihin:

http://ksv.hel.fi/fi/content/it%C3%A4-helsingin-kulttuuripuisto-helsingin-vihersormet-kuva-helsingin-yleiskaava-2002n-selostus

Tietoa kirjoittajasta

Valtiotieteiden maisteri. Blogisti ja kolumnisti.

Kirjoitukset