Lisää merellisiä virkistysalueita Helsingin edustalle

Blogi

Krimin sodan aikaisia linnoitusrakennelmia Vallisaaressa, joka on yleisöltä vielä toistaiseksi suljettu sotilassaari. Kuva © MATTI NIIRANEN
Krimin sodan aikaisia linnoitusrakennelmia Vallisaaressa, joka on yleisöltä vielä toistaiseksi suljettu sotilassaari. Kuva © MATTI NIIRANEN

Kevät toi iloisia uutisia merellisen Stadin ystäville. Puolustusvoimien käytöstä on vapautumassa lähivuosina virkistyskäyttöön kolme sotilassaarta. Valtio ja kaupunki vievät neuvotteluja asiasta eteenpäin jo pian.

Valtion tahtotilan perustava raportti asiasta julkaistiin maaliskuussa 2013 valtiovarainministeriön työryhmän toimesta. Sen mukaisesti yleisölle avataan Vallisaari, Kuninkaansaari ja Kuivasaari.

Kaksi ensin mainittua sijaitsevat aivan Suomenlinnan kupeessa ja vain lyhyen merimatkan päässä Kauppatorilta ja Kaivopuistosta.

Vallisaari (76 hehtaaria) on suurin piirtein Taka-Töölön kokoinen ja Kuninkaansaari on sitä puolet pienempi. Ne täydentävät upealla tavalla UNESCO:n maailmanperintökohde Suomenlinnan kokonaisuutta. Kuivasaari sijaitsee kauempana merellä, Isosaaren vieressä, noin viiden kilometrinpäässä Kauppatorilta.

Pääkaupunki tarvitsee ehdottomasti oman varuskunnan ja sitä varten riittävät maa-alueet ja toimitilat. Kyse ei siis nyt ole siitä. Suurin sotilassaari, Santahamina, riittänee näet nykyaikana tyydyttämään pääosan Helsingin puolustamisen tarpeesta.

Vahvasti kansallinen hanke

Valtion tavoitteena on löytää ”yksi tai useampia yhteistyökumppaneita, jotka mahdollistavat taloudellisesti saarten vaiheittaisen avaamisen yleisölle lähivuosina”. Hanke on mielestäni vahvasti kansallinen ja koko Suomen vetovoimatekijä. Niinpä valtion tulee osallistua merkittävällä panoksella hankkeiden kustannuksiin.

Valtiovarainministeriön työryhmän visiossa matkailua saarille kehitetään hyödyntäen saarten kulttuuri- ja sotahistoriaa, luontoa sekä läheistä yhteyttä Suomenlinnan maailman­perintö­kohteeseen.

Pääosa saarten vanhoista rakennuksista sijaitsee Vallisaaressa ja Kuninkaansaaressa. Vallisaaren itärannan entisen Torpedo-laiturin alue soveltuu lauttalaituriksi ja vierasvenesatama-alueeksi. Venäläisajan linnoituslaitteet ja vanhat muinaismuistolain suojaamat linnoitusrakennelmat Vallisaaressa hyödynnetään matkailunähtävyytenä. Osin niitä voidaan ottaa uusiokäyttöönkin.

Saarille voisi sijoittua myös mm. sauna- ja ravintolapalveluita, täydennysrakentamista sekä hoidettuja uimarantoja.

Harakka hieno esimerkki tulevien saarien käytölle

Hyvä esimerkki jo toteutuneesta sotilassaaren käyttötarkoituksen muuttamisesta on Harakka, saari aivan Kaivopuiston edustalla, Särkän- ja Uunisaaren välissä. Se hienoin esimerkki on tietysti Suomenlinna, mutta tässä hieman Harakasta, joka on suurelle yleisölle tuntemattomampi.

Harakka siirtyi armeijalta kaupungin omistukseen vuonna 1988. Nykyisin se on suosittu virkistysalue sekä ammattitaiteilijoiden ja käsityöläisten alue, jossa on mm. ateljee-tiloja. Aiemmin saarella oli puolustusvoimien kemian koelaitos.

Joko Kuninkaan- tai Vallisaareen olisi varmaankin mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti jotain vastaavaa uutta toimintaa kuin on Harakassa. Saaret tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia matkailuun liittyville palvelualojen yrittäjille ja luovien alojen ihmisten työtiloille.

Kustannustehokkuus voisi tarkoittaa Kaapelitalon mallilla toteutettuja erilaisia työ- ja toimitiloja. Kaupungin omistama kiinteistöyhtiö peruskorjaa mallissa tiloja tiettyyn perustasoon, minkä jälkeen vuokralaiset viimeistelevät tiloja tarkoituksenmukaisiksi. Saarten kulttuurihistoriallisia arvoja ja luontoarvoja tulee luonnollisesti vaalia tarkoin, kun yleisö jatkossa pääsee vapaasti saarille.

Tietoa kirjoittajasta

Valtiotieteiden maisteri. Blogisti ja kolumnisti.

Kirjoitukset