Kolmas sektori on kustannustehokas

Blogi

Helsingin kaupunginvaltuutetuilla oli tänään viimeinen mahdollisuus tehdä talousarvioaloite vuoden 2014 budjettiin. Ensin pohdin, että jätänpä nipun aloitteita, joissa toivotaan eräiden turhien menojen karsimista – mutta enhän sitä tehnyt. Talousarviokäytäntö kun ei ole sitä varten luotu. Sitä paitsi ensi vuonna budjettikuri on tiukka ja leikkuri viiltänee investoinnit puoleen ja karsii muutenkin turhia toiveiden tynnyreitä ja toivottavasti myös byrokratian rönsyjä.

Päätin lopulta tehdä yhden (1) talousarvioaloitteen. Se kohdistuu kustannustehokkaan kolmannen sektorin toiminnan tukemiseen.

Monista minulle esitetyistä hyvistä asioista valitsin talousarvioaloitteeni aiheeksi Suvilahdessa sijaitsevan Viro-keskuksen toimintaedellytysten parantamisen. Määrärahan tarkoituksena olisi tukea mm. sitä hyvin monipuolista kotouttamistyötä, jota Viro-keskuksessa tehdään.

Allekirjoittajiksi pyysin lisäkseni mm. kaupunginvaltuutettu, tohtori Pentti Arajärven (sdp) ja kaupunginvaltuutettu Hannu Oskalan (vihr.).

#   #   #

Helsingin seudulla asuu nyt jo 20 000 henkilöä, joiden äidinkieli on viro. Vuonna 2030 heidän määränsä arvioidaan olevan jo 52 000 henkeä, eli 3,2% koko alueen väestöstä.

Helsinki ja Tallinna ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa, jopa niin, että tulevaisuudessa voidaan puhua kaksoiskaupungista. Helsinki saa merkittävää muuttovoittoa Tallinnan seudulta, minkä lisäksi pendelöinti Helsingin ja Tallinnan välillä on lisääntynyt voimakkaasti.

Viron EU-jäsenyys on omiaan lisäämään kaupunkien vuorovaikutusta.

Jo nyt Helsingin seudun hyvinvoinnin ja infrastruktuurin toimivuuden takeena on monella sektorilla ja isolta osin vironkielinen väestö. Niinpä heidän asioihinsa on Helsingissä kiinnitettävä nyt entistä suurempi huomio.

#   #   #

Viro-keskuksella on Helsingin Suvilahdessa yhteensä 627 neliömetrin toimitilat, joihin sijoittuneet kolmannen sektorin toimijat tekevät monialaista kotouttamistyö ja antavat mm. kielikoulutusta.

Tiloissa sijaitsee myös Baltia-kirjasto, jossa on 33 000 nidettä virolaista kirjallisuutta viroksi ja suomeksi (myös merkittävä musiikki- ja elokuvakokoelma), kirjastossa on myös latvialaista ja liettualaista kirjallisuutta. Kulttuurielämään osallistuminen on merkittävä tekijä maahanmuuttajien integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Tuglas-seura järjestää suomen kielen kursseja virolaisille ja viron kielen kursseja suomalaisille – tämä toiminta on kymmenkertaistunut kahden viime vuoden aikana.

Viro-keskuksen tiloissa järjestetään jo nyt merkittävää kotouttamistoimintaa Helsingissä asuville virolaisille. Tämän toiminnan tarve on Tuglas-seuran mukaan kasvanut valtavasti viime vuosina. Kotouttamistoimintaa tekee Viro-keskuksessa kolme eri organisaatiota (virolaisryhmiltä ei peritä kotouttamistyöstä vuokraa). Keskuksen mukaan kotouttamistoimintaa ei voida laajentaa nykyisestä, mikäli resursseja ei tuntuvasti lisätä.

Viro-keskus toimii kaupungin 100%:sesti omistaman Kiinteistöosakeyhtiö Kaapelitalon hallinnoimissa tiloissa, joiden kuukausivuokra on 5613 euroa, eli 67 356 euroa vuodessa.

Viro-keskuksessa toimivat mm. Tuglas-Seura ry. , Suomen Viro-yhdistysten Liitto ry. ja Baltia-kirjasto.

Tietoa kirjoittajasta

Valtiotieteiden maisteri. Blogisti ja kolumnisti.

Kirjoitukset