Uutta otetta asukkaiden kuulemiseen

Blogi

Näin liikenne sujuu parhaimmillaan kesäisessä Rotterdamissa, jonka keskusta on rakennettu suurelta osin sodan jälkeen. Kuva © MATTI NIIRANEN
Näin liikenne sujuu parhaimmillaan kesäisessä Rotterdamissa, jonka keskusta on rakennettu suurelta osin sodan jälkeen. Kuva © MATTI NIIRANEN

Asukkaiden ja yrittäjien näkemys huomioon liikennesuunnitelmissa

Helsingin vanhan kantakaupungin alueelle ollaan lähivuosina rakentamassa aikaisempaa enemmän pyöräilyn väyliä. Pöydällä on nyt runsaasti suunnitelmia, jotka vaikuttavat koko liikennejärjestelmään.

Liikennejärjestelmää kehitettäessä ja liikennesuunnitelmia laadittaessa on kuunneltava tarkoin kulloisenkin alueen asukkaita ja yrittäjiä. Ajoissa tehty perusteellinen vuorovaikutus heidän kanssaan on keskeinen osa hyvin tehtyä liikennesuunnitelmaa.

Tämä periaate on loogisesti linjassa kaupungin strategiasta juontuvien eettisten periaatteiden kanssa. Niihin kuuluvat asukaslähtöisyys, demokratia ja avoimuus.

Liikenneratkaisut vaikuttavat keskeisesti elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin ja siihen, kuinka paljon Helsingissä on työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia. Taloudellisen toimeliaisuuden pyörät on pidettävä pyörimässä. Kotikaupunkimme liikennejärjestelmää on siksi kehitettävä hallitusti ja suurta harkintaa käyttäen.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelemässä pyöräilyn edistämisohjelmassa on paljon todella hyviä ideoita ja hankkeita, jotka ovat omiaan lisäämään Helsingin vetovoimaa ja viihtyisyyttä. Hankkeet myös monipuolistavat ihmisten liikkumismahdollisuuksia. Ehdotettuja linjauksia on otettava käyttöön soveltuvin osin ja harkiten.

Pyöräily on terveellistä, hiljaista ja päästötöntä. Niinpä kantakaupungin asukkaiden näkökulmasta on sinällään hyvä, jos pyöräily ja sen turvallisuus lisääntyvät. Se ei kuitenkaan saa merkitä muun liikenteen kaaosta.

#   #   #

Asunto-osakeyhtiöitä, kaupunginosayhdistyksiä ja kaupunginosan yrittäjäyhdistyksiä on kuunneltava aidosti ja tarkoin jo siinä vaiheessa kun kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee katutilan uudistamista. Siten saadaan oikeasti hyödyllistä tietoa mm. jalankulkijoiden toiveista, pysäköintipaikkojen tarpeesta, pyöräilyn turvallisuudesta sekä esimerkiksi katualueiden kunnossapidon haasteista talvisaikaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan vastuulla olevissa liikennesuunnitelmissa määritellään mm. puiden sijoittelu, jalkakäytävien leveys, autokaistojen määrä ja leveys, pyöräteiden- ja kaistojen leveydet sekä asukaspysäköintipaikkojen määrä. Nämä ovat kaupunkilaisten arjessa isoja asioita. Ne vaikuttavat merkittävällä tavalla asukkaiden viihtyvyyteen ja kivijalkakauppojen menestymisen mahdollisuuksiin.

tln liikenne 2013

Runeberginkadun leveys on tällä kohdin 36 metriä. Hyvällä liikennesuunnittelulla tälle katuosuudelle mahtuisivat niin turvalliset jalkakäytävät, pyöräkaistat, asukas- ja asiakaspaikat, autokaistat kuin raitiovaunukin. Kuva © Matti Niiranen

Mechelininkadun liikennesuunnitelmasta tuli valitettavasti ikävä esimerkki siitä, miten asukaslähtöisyys voidaan laiminlyödä kaikista juhlapuheista huolimatta. On suorastaan skandaali, että katusuunnitelman ollessa jo yleisten töiden lautakunnan käsittelyssä, muistutuksia alueen asunto-osakeyhtiöiltä tulee edelleen peräti 40 kappaletta. Kuuleminen on tämän perusteella laiminlyöty totaalisesti kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyvaiheessa.

Katusuunnitelmien ollessa loppusuoralla, eli yleisten töiden lautakunnan käsittelyssä, on usein liian myöhäistä vaikuttaa. Nyt tällaisille ohituksille on pantava piste.

#     #     #

Etenkin Töölön ja Kallion kaupunginosissa on etenemässä nyt useita liikennesuunnitelmia. Huomio niissä on kiinnitettävä muun muassa liikenteen sujuvuuteen, katualueen talvikunnossapidon mahdollisuuksiin sekä asukas- ja asiakaspysäköintipaikkojen riittävään määrään.

Liikennesuunnittelijoita on syytä varoittaa liikenteen pullonkaulojen tuottamisesta. Liian kapeat tai harvat autokaistat voivat johtaa joukkoliikenteen hidastumiseen ja takkuilemiseen. Jos liikenne pysähtyy väylän kapeuden johdosta se tietää myös enemmän pakokaasuja ja päästöjä kaupungin keskustan ilmaan.

arkadiankatu

Huonoa suunnittelua Arkadiankadulla: keskellä katua kulkee pyörätie, jota on talvella miltei mahdoton havaita ja pimeällä sadeilmallakin erittäin vaikeaa nähdä. Onnettomuusriski kasvaa. Jalkakäytävät tällä kohdin katua ovat muuten noin 6 metriä leveitä. Kuva © Matti Niiranen.

Monessa eri tasossa oleva katualue puolestaan vaikeuttaa huomattavasti talvikunnossapitoa, josta tulee myös huomattavan kallista – ja niin edelleen. Ulkomailta lainatun sinänsä hauskan idean kokeilusta voi näin tulla veronmaksajille kallista, jos kokeilut muutaman vuoden päästä joudutaan purkamaan kaikille huonona ja turvattomana ratkaisuna.

Kantakaupunkiin pyöräväyliä rajusti lisättäessä voidaan menettää pahimmillaan suuri määrä asukas- ja asiakaspysäköintipaikkoja. Niille on löydettävä korvaavat paikat heti, koska maanalaisten pysäköintilaitosten toteutumisen aikataulu on epävarmaa. Tyhjät lupaukset eivät riitä: korvaavia paikkoja on toteutettava välittömästi.

#   #     #

Kantakaupungissa asuu useita kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka ovat eri tavoin riippuvaisia omasta autostaan.

On liikuntaesteisiä, ikäihmisiä ja lapsiperheitä sekä niitä, jotka tarvitsevat autoa lasten harrastusten perässä ajamiseen tai vaikkapa vapaa-ajan asunnolle kulkemiseen.

Valtava määrä keskustassa asuvia ihmisiä tarvitsee autoa myös työnsä johdosta: he eivät yksinkertaisesti saa toimeentuloaan ilman autoa. Suuri osa keskustan alueella toimivista yrittäjistä ja kivijalkakauppiaista tarvitsee niin ikään autoa. Autoilijoita kuristava pysäköintipolitiikka tai huono liikennesuunnittelu voi olla monessa mielessä uhka kantakaupungin elinvoimaisuudelle ja palvelutasolle.

Autoton keskusta on mahdollinen, sitten joskus, mutta laajemmassa mitassa todennäköisesti vasta joskus 2030-luvulla. Sekin edellyttäisi mittavia investointeja maanalaisiin tunneleihin ja muihin tiloihin.

Kymmenen seuraavan vuoden (2014-23) kuluessa pyöräilyn edistämishankkeiden perusinvestoinnit, baanat ja pyöräkaistat rakennelmineen tulisivat hurjimpien suunnitelmien mukaan maksamaan karkeasti arvioidenkin vähintään noin 200 miljoonaa euroa. Nähtäväksi jää se, kuinka paljon valtuusto on tähän tarkoitukseen lopulta valmis varoja myöntämään.

Asukkaiden sekä yrittäjien perusteellisen kuulemisen merkitystä hyvien liikennesuunnitelmien tekemisessä ei voi liioitella. Kun tehdään kalliita ratkaisuja, niin on tehtävä kerralla hyvää – sellaista, jota ei tarvitse torsona kohta taas korjata.

Tietoa kirjoittajasta

Valtiotieteiden maisteri. Blogisti ja kolumnisti.

Kirjoitukset