Miksi kaupunki omistaa ravintolakiinteistöjä

Blogi

Miksi Helsinki omistaa ravintolakiinteistöjä ja rapistuvia huviloita?

Yksityinen ihminen ja perhe pitävät tunnetusti talostaan parempaa huolta kuin kommuuni, kommun tai kolhoosi. Siksi onkin syytä kysyä, että miksi Helsingin kaupunki omistaa suuren määrän huonokuntoisia omakotitaloja ja huviloita? Ja miksi kaupunki omistaa mm. Kaivohuoneen, Kaisaniemi ja Kappeli –ravintoloiden sekä Klippanin kiinteistöt? Tuleeko kaupungin todellakin sivustatukea osuusliikkeiden ylläpitämiä ”juottoloita”?

Joku voi vastata edelliseen, että kulttuurihistoriallista rakennusperintöä on vaalittava. Se ei kuitenkaan riitä selitykseksi. Osittainen suojelu voidaan toteuttaa järkevästi, vaikka kiinteistön omistaa yksityinen. Ravintolapuolelta voi ottaa esimerkiksi Kosmos ja Elite -ravintolat, joiden toimitilat ovat yksityisessä omistuksessa. Ne ovat säilyneet interiöörin puolesta paremmin kuin kaupungin omistamat Kappeli ja Kaivohuone.

Entäpä homevaurioiset vanhainkodit, homekoulut ja homeiset päiväkodit? Pitääkö ne jättää kunnostamatta, kun kaupungin rahat menevät ravintolakiinteistöjen ja esim. vanhojen merenrantahuviloiden korjauksiin?

On myös hyvä muistaa, että kaupungille kertyy mm. testamenttien ja maakauppojen johdosta kaiken aikaa kaikenlaisia ”rönsyjä” – rakennuksia, jotka rasittavat kohtuuttomasti ja tarpeettomasti kiinteistöviraston korjausbudjettia. Eikö vanhoja tarpeettomaksi käyneitä rakennuksia olisi syytä yksityistää sitä mukaan, kun rakennetaan uutta?

Osa rakennuskannasta on huonokuntoista ja tyhjilläänkin tilaa on noin 100 000 neliömetriä. Ympäri kaupunkia tönöttää mm. rapistuvia huviloita ja omakotitaloja, jotka tulisi ehdottomasti yksityistää. Kuulin kaupungilla juuri arvion, että tällaisia pientaloja olisi Helsingissä jopa 700.

Kun kaupungin nyt ränsistyviä huviloita ja pientaloja yksityistettäisiin, eli myytäisiin tarjouskilvan perusteella tavallisille helsinkiläisille ihmisille, niin ao. rakennukset pysyisivät takuuvarmasti nykyistä paremmassa kunnossa. Kaunista kulttuuriperintöä säilyisi samalla paremmin jälkipolville.

Helsingin kaupungin suorassa omistuksessa olevan rakennuskannan pinta-ala on yhteensä noin 3 miljoonaa neliömetriä. Noista neliöistä aiheutuu valtavat vuotuiset ylläpitokustannukset. Jokaisen rakennuksen paikkailu ja korjailu verorahoista on pois jostakin muusta kaupungin toiminnosta. Niinpä on aiheellista kysyä, mihin kiinteistötoimintaan kaupungin tulee oikeastaan osallistua? Ja mitkä kiinteistöt eivät kuulu kaupungin toimialaan?

Tietoa kirjoittajasta

Valtiotieteiden maisteri. Blogisti ja kolumnisti.

Kirjoitukset